Ympäristö & kartta

Pohjolan maailmassa mannerlaatat ovat maantieteellisesti kutakuinkin samanlaiset kuin millaisena me ne tänä päivänä tunnemme, kuitenkin ilman nykyisiä valtioita ja rajoja. Pelialueena toimii nykyisen Suomen länsirannikko, johon Pohjolan Laakso sijoittuu. Hahmo voi olla kotoisin myös pelialueen ulkopuolelta ja tulevaisuudessa pelialuetta tullaan laajentamaan ainakin eventtien myötä.

Pohjolan Laakso

Laakso sijaitsee nykyisen Suomen länsirannikolla, joskaan sen ei ole tarkoitus olla täysin maatieteellisesti korrekti. Laakson kasvillisuus ja eläimistö koostuu pohjoismaisista lajeista, samoin vuodenajat ja ilmasto noudattavat nykyhetken Suomea. Kartan päästä päähän kulkeminen vie jalan useamman päivän. Merenkulkukin on mahdollista mm. venein rannikkoa pitkin.

1. Antero Vipusen luola, jossa Pohjolan historiastakin tuttu jättiläinen yhä nukkuu ikiuntaan. Vipusta ei noin vain kannata mennä häiritsemään, sillä se tunnetusti syö mielellään pahaa-aavistamattomat turkikkaat.
2. Iku-Köngäs on kosken kaltainen vesiputous, jossa pudotusta on useita kymmeniä metrejä.
3. Kalevanranta on hiekkaranta Pohjanjoen rannassa.
4. Sepän ahjo on laumattomien seppien käyttämä ahjo metalliesineiden takomista varten.
5. Kallohonka on pyhä, vanha mänty, jonka oksille karhunkallot asetellaan peijaisten jälkeen. Latvassa koreilee yhä Väinämöisen sinne laskema karhunkallo.
6. Uhripuu on suuri, vanha tammi, jonka äärellä on tapana viettää suuria, yhteisiä juhlia, joissa jopa väkien väliset kahnaukset unohdetaan, mm. Juhannuksina.
7. Tuonen silta on kivinen silta Kalevanniityltä hautuumaalle.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Kokkokalliot & Ukonvuori

Pohjoisosassa sijaitseva vuori, jonka Pohjanjoki erottaa länsipuolelta Kokkokallioiksi ja itäpuolelta Ukonvuoreksi. Ukonvuori on korkeudeltaan hieman Kokkokallioita suurempi. Hyvin kivikkoista ja vaikeakulkuista aluetta – niukka kasvusto ja eläimistö. Molemmilta puolilta voi löytää rotkoja, jyrkänteitä sekä luolia.

Pohjanjoki

Laakson läpi pohjoisesta lounaaseen virtaava joki. Virtaus on Iku-Köngäksen lähettyvillä varsin voimakasta, mutta rauhoittuu merellepäin mentäessä.

Tapiola

Sekametsää Laakson luoteisosassa. Metsä on paikoin varsin tiheää ja myös kallioista pohjoiseen päin mentäessä. Metsästä löytyy useita turkikkaiden tallaamia polkuja, sammaloituneita kiviä, kaatuneita puunrunkoja, puunjuuristä muodostuneita onkaloita ja muita metsän omia taideteoksia. Kasvillisuus on erittäin monipuolista, puulajeista tavataan mm. koivuja, tammea, leppää, lehmuksia, pajuja, pihlajaa ja vaahteraa. Riistaa riittää runsaasti, kuten jäniksiä, oravia, peuroja, hirviä ja erilaisia lintuja. Myös karhuihin on mahdollista törmätä. Tapiolassa sijaitsee myös Metsänväen kylä, aivan Kokkokallioiden tuntumassa. Tapiola kuuluu Metsänväen reviiriin.

Korpineva

Suo Laakson lounaisosassa, joka on nimensä mukaisesti yhdistelmä puustoista korpea ja avointa nevaa. Alue on vaikeakulkuista, sillä se edellyttää joko ketteryyttä kulkien kaatuneitten puunrunkojen ja kuivempien suokohtien kautta tai vesireittejä pitkin uimista. Vedenväki on täällä liikkuessaan kuitenkin elementissään. Korpimaisilla alueilla tyypillisiä puulajeja ovat kuuset ja koivut, myös leppää voi jonkin verran näkyä. Muita tyypillisiä kasveja ovat sammaleet, korteet, saniaiset, vuokot ja tuomet. Korpialueilla kasvaa myös lakkaa, vadelmaa ja mustikkaa. Neva-alueilla kasvusto on matalaa ja puutonta, suurimmaksi osaksi heinikkokasveista koostuvaa. Tyypillisiä nevalla esiintyviä kasveja ovat mm. sarakasvit, karpalot, kihokit, sammalet ja tupasvilla. Suolla ei juurikaan varsinaisesti elä muuta eläimistöä (lukuun ottamatta hyönteisiä, kuten sudenkorentoja), mutta ravinnonhakuun sitä käyttävät mm. hirvet, peurat, karhut, haukat ja muut linnut. Vedenväen kylä sijaitsee suon keskitienoilla sijaitsevan lammen rannassa. Korpineva kuuluu Vedenväen reviiriin.

Rantaniitty

Rantaniitty on tyypillinen merenrantaniitty. Nousuvesi peittää niityn osittain, mikä tekee alueesta hyvin kostean ja myös puuttoman. Pääasiassa Rantaniityllä kasvaa matalia kasveja ja heinää, mikä kuitenkin tekee niitystä ihanteellisen laiduntaville eläimille.

Kaskimaa

Kulottunut erämaan kaltainen alue koillisessa. Alue on alun perin ollut Kalevanniityn kaltaista ahoa, mutta Tulenväen sen asuttaessa jatkuvat maastopalot ovat aiheuttaneet paikan suoranaisen aavikoitumisen. Maaperä on hiekkaista ja kuivaa, paikoin kuumimpina kausina jopa halkeilevaa. Kuolleita, liekkien nuolennasta hiiltyneitä puunrunkoja on vielä pystyssä siellä täällä. Yrittääpä muutama sitkeä männyntaimikin aina jostain tulla esiin, mutta monesti nekin jäävät vain parinkymmenen sentin korkuisiksi. Joitakin sitkeitä kallioilta levinneitä kasvilajeja saattaa tavata myös Kaskimaalla. Eläimistö on erittäin niukkaa ja se koostuu yleensä yksittäisistä niityltä eksyneistä yksilöistä. Tulenväki hakeekin ravintonsa ja kasvitarpeensa yleensä joen toiselta puolelta Tapiolasta tai Kalevanniityltä. Kesäisin Kaskimaa saattaa parhaimpina kausina kuitenkin hieman jopa rehevöityä, mutta sekin on vain väliaikaista. Tällöin kasvusto leviää pääasiassa niityltä ja kallioilta. Tulenväen kylä sijaitsee Ukonvuoren kupeessa ja Kaskimaa kuuluu Tulenväen reviiriin.

Kalevanniitty

Heinikkoinen ja ravinteikas ahoniitty Laakson eteläosassa. Kalevanniitty on niin kutsuttua "ei-kenenkään-maata", eli se ei kuulu minkään väen tai lauman reviiriin. Niityn laidoilla leiriytyvät usein laumattomat, mutta kuten sanottu, kaikkien laumojen edustajia voi tavata tällä alueella. Kasvillisuus on runsasta ja sisältää mm. erilaisia heiniä ja sarakasveja, kissankelloja, hiirenvirnaa, keto-orvokkeja, ahomansikkaa, horsmaa ja nokkosta.

Neulaniemi

Kalevanniityltä ulkoneva niemi, joka kasvustoltaan muistuttaa tuota samaista ahoniittyä. Lisäksi niemeltä löytyy muutama sekapuistikko ja rannalta kivikkoa. Tämä alue on vielä varsin tutkimaton.

Tuonen portti

Pohjolan hautausmaa, jonne kaikkien sen asukkien ruumiit haudataan laumasta tai laumattomuudesta riippumatta, jotta vainajat pääsevät vaivatta Tuonelaan. Hautoina toimivat kiviröykkiöt, joiden alle vainaja on haudattu. Kulku hautuumaalle onnistuu Tuonen sillan kautta.

Tuonelan joki

Sysisynkkä kuoleman joki, jonne tippumalla kuolee heti. Monet pelkäävät edes katsoa tätä jokea päin. Sanotaan, että Tuonelan joki on tie itse Tuonelaan, minkä vuoksi hautausmaa onkin heti tämän joen vieressä.

Kinahmi

Valtaisa pyörre Tuonelan joen suulla. Sanotaan, että Kinahmi on nopein reitti suoraan Tuonelaan, eikä sen pyörteistä olekaan vielä yksikään turkikas selvinnyt.

Metsänväen kylä

Metsänväen kylä ei juurikaan pistä silmään Tapiolan muusta ympäristöstä. Kylän asumukset ovat erikokoisia puita, joissa on koloja. Osassa puista asutaan useammassa kerroksessa, jolloin ylempään asumukseen pääsee taioin kulkuliuskaksi tehdyn oksan avulla, irtonaisista kivistä on tehty reunuksia polkujen varsille. Metsänväen kylä on vehreä, ja sitä valaisevat pimeällä runsaat joukot tulikärpäsiä. Etenkin kuivina kausina soihtujen ja muiden tulen lähteitten käyttö on vähäistä.

Metsänväen johtajan asumus löytyy kylän länsipuolelta, suuresta, vanhasta tammesta. Kylästä löytyy myös yhteiseen käyttöön tarkoitettuja laavuja ja leiripaikkoja.

Kylä on reunustettu puuseipäistä tehdyllä muurilla ja muutamia vartijoita kulkee aina kylän liepeillä turvaamassa asukkaittensa rauhaa. Vartijat eivät ole aggressiivisia saatikka vihamielisiä, mutta ne pitävät huolen siitä, ettei kylään ole kellään asiaa ilman todellista tarkoitusperää. Yöaikaan vartiointi on kuitenkin tiukempaa.

Tulenväen kylä

Tulenväen kylä on Kaskimaalle tyypillisesti hyvin kuivaa maata ja kasvillisuutta ei ole. Asumukset ovat kupolinmallisia savimajoja sekä oksin ja nahoin vuorattuja tiipiitä. Soihtuja ja nuotioita on paljon, ja ne lämmittävätkin koko kylää reilusti vuodenajasta riippumatta. Leutoina talvina kylä saattaa lämmön vuoksi olla täysin lumeton. Kylä on reunustettu puuseipäistä tehdyllä muurilla. Kylän sisäänkäynti on aina vartioitu ja kylän leipeillä kulkee paljon sotureita ja vartijoita.

Tulenväen johtajan asumus sijaitsee kylän keskustassa, jossa sillä on oman majansa lisäksi taljoilla vuorattu, pramea laavu valtavan nuotion edessä. Johtajan parhaimmat soturit sekä piiat asuvat majoissa lähellä johtajan laavua. Myös muutama yksinkertaisempi kyläläisten käyttöön tarkoitettu laavu löytyy eri puolilta kylää.

Kuva Tulenväen kylästä tulossa.

Vedenväen kylä

Vedenväen kylä sijaitsee Korpinevan keskellä olevan lammen rannassa. Niiden majat on tehty oksista, useimmiten pajusta, kostealle, rehevälle rannalle. Vedenväen kylästä löytyy myös muutama tiipiin mallinen oksarakennelma. Kylässä partioi muutama vartija, mutta muureja tai muutakaan rajaa kylällä ei varsinaisesti ole. Talvisin lammessa ylläpidetään avantoa, jotta Vedenväkeläiset pääsisivät myös talvisin uimaan.

Kuva Vedenväen kylästä tulossa.

Vuodenajat & sää

Pelin vuodenaikoihin on helppo samaistua, sillä ne noudattavat Suomen vastaavia. Vuodenajat vaihtuvat pelissä samaan tahtiin kuin oikeassa elämässä. Välikausina, jolloin toisella puolella Suomea voi paistaa aurinko ja toisella puolella olla pakkasta ja lunta, pelin aloittaja päättää sään.