Maailma

Pohjola sijaitsee Suomea muistuttavan alueen länsirannikolla. Tältä sivulta löydät tietoa maantieteen lisäksi Pohjolan kasvillisuudesta, eläimistöstä sekä ilmastosta.

Pohjola

Rikalan alue

Rikalan kaupunki

Rikala on Pohjolan pääkaupunki. Rikalassa asuvat ja käyvät kauppaa kaikkien laumojen edustajat lajista riippumatta. Rikalaa reunustaa useita metrejä korkea kivimuuri, joiden sisäpuolelta löytyy kivisten ja hirsisten asumusten lisäksi kauppapaikkana toimiva tori, satama-alue sekä maaherrain linna. Etenkin satamassa voi törmätä ulkolaisiin, kuten viikinkeihin ja jopa kaukaa idästä matkanneihin turkikkaisiin.

Rikalan kaupungin kartta tulossa.

Rikalan Moisio

Moisio on Rikalan maaherrain omistama, valtava pelto- ja laidunmaa-alue. Se on jaettu usealle viljelijälle ja karjankasvattajalle, jotka maksavat osan tuotostaan maaherralle. Moision tuotteita kaupataan paikallisille ja ulkolaisille Rikalan torilla ja satamassa.

Luhanka on pieni hirsirakennuksista ja teltoista koostuva kylä, jossa Moision mailla työskentelevät asuvat.

Hiisi & Hiiden temppeli

Hiiden temppeli on pyhän lehdon eli Hiiden keskellä sijaitseva, jylhä rakennus, jossa Tietäjä ja hänen seuraajansa asuvat. Temppelillä myös suoritetaan erilaisia rituaaleja ja uskonnollisia juhlia.

Hakala

Hakala on suuri laidunmaa, jonka Pihlaskiven kylän suku omistaa.

Laakso

Laakso sijaitsee Pohjolan eteläosassa, matalan vuoriston syleilyssä. Laakson päästä päähän kulkeminen vie jalan useamman päivän. Merenkulkukin on mahdollista rannikkoa pitkin, mutta varsinaisia laitureita tai satamia Laaksossa ei ole.

1. Antero Vipusen luola, jossa Pohjolan historiastakin tuttu jättiläinen yhä nukkuu ikiuntaan. Vipusta ei noin vain kannata mennä häiritsemään, sillä se tunnetusti syö mielellään pahaa-aavistamattomat turkikkaat.

2. Iku-Köngäs on kosken kaltainen vesiputous, jossa pudotusta on useita kymmeniä metrejä.

3. Kalevanranta on hiekkaranta Pohjanjoen rannassa.

4. Kallohonka on pyhä, vanha mänty, jonka oksille karhunkallot asetellaan peijaisten jälkeen. Latvassa koreilee yhä Väinämöisen sinne laskema karhunkallo.

5. Uhripuu on suuri, vanha tammi, jonka äärellä on tapana viettää suuria, yhteisiä juhlia, joissa jopa väkien väliset kahnaukset unohdetaan, mm. Juhannuksina.

6. Tuonen silta on kivinen silta Kalevanniityltä hautuumaalle.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

 

Laakson kylät

Tapionkylä

Metsänväen kylä ei juurikaan pistä silmään Tapiolan muusta ympäristöstä. Kylän asumukset ovat erikokoisia puita, joissa on koloja. Osassa puista asutaan useammassa kerroksessa, jolloin ylempään asumukseen pääsee taioin kulkuliuskaksi tehdyn oksan avulla, irtonaisista kivistä on tehty reunuksia polkujen varsille. Metsänväen kylä on vehreä, ja sitä valaisevat pimeällä runsaat joukot tulikärpäsiä. Etenkin kuivina kausina soihtujen ja muiden tulen lähteitten käyttö on vähäistä.

Metsänväen johtajan asumus löytyy kylän länsipuolelta, suuresta, vanhasta tammesta. Kylästä löytyy myös yhteiseen käyttöön tarkoitettuja laavuja ja leiripaikkoja.

Kartta Tapionkylästä tulossa.

 

 

Roihukylä

Tulenväen kylä on Kaskimaalle tyypillisesti hyvin kuivaa maata ja kasvillisuutta ei ole. Asumukset on rakennettu pääosin savesta ja kivestä. Soihtuja ja nuotioita on paljon, ja ne lämmittävätkin koko kylää reilusti vuodenajasta riippumatta. Leutoina talvina kylä saattaa lämmön vuoksi olla täysin lumeton. Kylä on reunustettu puuseipäistä tehdyllä muurilla, joka on päällystetty savella. Kylän sisäänkäynti on aina vartioitu.

Tulenväen johtajan asumus sijaitsee kylän keskustassa, jossa sillä on oman majansa lisäksi taljoilla vuorattu, pramea laavu valtavan nuotion edessä. Johtajan parhaimmat soturit sekä piiat asuvat majoissa lähellä johtajan laavua. Myös muutama yksinkertaisempi kyläläisten käyttöön tarkoitettu laavu löytyy eri puolilta kylää.

Kuva ja kartta Roihukylästä tulossa.

Ahdinkylä

Vedenväen kylä sijaitsee Korpinevan keskellä olevan lammen rannassa. Niiden majat on tehty oksista, useimmiten pajusta, kostealle, rehevälle rannalle. Vedenväen kylästä löytyy myös muutama tiipiin mallinen oksarakennelma. Muureja tai muutakaan rajaa kylällä ei varsinaisesti ole. Talvisin lammessa ylläpidetään avantoa, jotta Vedenväkeläiset pääsevät myös talvisin uimaan.

Kuva ja kartta Ahdinkylästä tulossa.

Ukonkylä

Ukkosenväen kylä sijaitsee Ukonvuoren koillisosassa, korkeimmalla paikalla. Tuolla paikalla kasvaa valtavan kokoinen mänty, jonka korkeille oksille Ukkosenväkeläiset ovat rakentaneet pesiään. Siivettömien on hyvin vaikea päästä avuitta Ukonkylään sen vaikean sijainnin vuoksi.

Kuva ja kartta Ukonkylästä tulossa.

Ahjola

Ahjola on tavan turkikkaiden perustama, pienehkö, teltoista koostuva kylä Kalevanniityn lounaisosassa. Se rakentui laumattoman sepän Riemun ahjon ympärille, mistä se sai myös nimensä.

Laakson alueet

Kokkokalliot & Ukonvuori

Pohjoisosassa sijaitseva, Laaksoa reunustava, matalahko vuorijono, jonka Pohjanjoki erottaa länsipuolelta Kokkokallioiksi ja itäpuolelta Ukonvuoreksi. Kokkokallioiden molemmilta puolilta kulkee polut, jotka vievät Rikalan alueelle. Kokkokallioita halkoo myös sola, jonka polku vie sekin Rikalaan. Ukonvuori on korkeudeltaan hieman Kokkokallioita korkeampi. Vuoret ovat hyvin kivikkoista ja vaikeakulkuista aluetta, kasvusto ja eläimistö on niukkaa. Molemmilta puolilta voi löytää rotkoja, jyrkänteitä sekä luolia.

Tapiola

Sekametsää Laakson luoteisosassa. Metsä on paikoin varsin tiheää ja myös kallioista pohjoiseen päin mentäessä. Metsästä löytyy useita turkikkaiden tallaamia polkuja, sammaloituneita kiviä, kaatuneita puunrunkoja, puunjuurista muodostuneita onkaloita ja muita metsän omia taideteoksia. Kasvillisuus on erittäin monipuolista, puulajeista tavataan mm. koivuja, tammea, leppää, lehmuksia, pajuja, pihlajaa ja vaahteraa. Riistaa riittää runsaasti, kuten jäniksiä, oravia, peuroja, hirviä ja erilaisia lintuja. Myös karhuihin on mahdollista törmätä. Tapiola kuuluu Metsänväen reviiriin.

Korpineva

Suo Laakson lounaisosassa, joka on nimensä mukaisesti yhdistelmä puustoista korpea ja avointa nevaa. Alue on vaikeakulkuista, sillä se edellyttää joko ketteryyttä kulkien kaatuneitten puunrunkojen ja kuivempien suokohtien kautta tai vesireittejä pitkin uimista. Vedenväki on täällä liikkuessaan kuitenkin elementissään. Korpimaisilla alueilla tyypillisiä puulajeja ovat kuuset ja koivut, myös leppää voi jonkin verran näkyä. Muita tyypillisiä kasveja ovat sammaleet, korteet, saniaiset, vuokot ja tuomet. Korpialueilla kasvaa myös lakkaa, vadelmaa ja mustikkaa. Neva-alueilla kasvusto on matalaa ja puutonta, suurimmaksi osaksi heinikkokasveista koostuvaa. Tyypillisiä nevalla esiintyviä kasveja ovat mm. sarakasvit, karpalot, kihokit, sammalet ja tupasvilla. Suolla ei juurikaan varsinaisesti elä muuta eläimistöä (lukuun ottamatta hyönteisiä, kuten sudenkorentoja), mutta ravinnonhakuun sitä käyttävät mm. hirvet, peurat, karhut, haukat ja muut linnut. Korpineva kuuluu Vedenväen reviiriin.

Kaskimaa

Kulottunut erämaan kaltainen alue koillisessa. Alue on alun perin ollut Kalevanniityn kaltaista ahoa, mutta Tulenväen sen asuttaessa jatkuvat maastopalot ovat aiheuttaneet paikan suoranaisen aavikoitumisen. Maaperä on hiekkaista ja kuivaa, paikoin kuumimpina kausina jopa halkeilevaa. Kuolleita, liekkien nuolennasta hiiltyneitä puunrunkoja on vielä pystyssä siellä täällä. Yrittääpä muutama sitkeä männyntaimikin aina jostain tulla esiin, mutta monesti nekin jäävät vain parinkymmenen sentin korkuisiksi. Joitakin sitkeitä kallioilta levinneitä kasvilajeja saattaa tavata myös Kaskimaalla. Eläimistö on erittäin niukkaa ja se koostuu yleensä yksittäisistä niityltä eksyneistä yksilöistä. Tulenväki hakeekin ravintonsa ja kasvitarpeensa yleensä joen toiselta puolelta Tapiolasta tai Kalevanniityltä. Kesäisin Kaskimaa saattaa parhaimpina kausina kuitenkin hieman jopa rehevöityä, mutta sekin on vain väliaikaista. Tällöin kasvusto leviää pääasiassa niityltä ja kallioilta. Kaskimaa kuuluu Tulenväen reviiriin.

Kalevanniitty

Heinikkoinen ja ravinteikas ahoniitty Laakson eteläosassa. Kasvillisuus on runsasta ja sisältää mm. erilaisia heiniä ja sarakasveja, kissankelloja, hiirenvirnaa, keto-orvokkeja, ahomansikkaa, horsmaa ja nokkosta.

Neulaniemi

Kalevanniityltä ulkoneva niemi, joka kasvustoltaan muistuttaa tuota samaista ahoniittyä. Lisäksi niemeltä löytyy muutama sekapuistikko ja rannalta kivikkoa. Tämä alue on vielä varsin tutkimaton.

Tuonen portti

Laakson hautausmaa, jonne kaikkien sen asukkien ruumiit haudataan laumasta tai laumattomuudesta riippumatta, jotta vainajat pääsevät vaivatta Tuonelaan. Hautoina toimivat kiviröykkiöt, joiden alle vainaja on haudattu. Kulku hautuumaalle onnistuu Tuonen sillan kautta.

Tuonelan joki

Sysisynkkä kuoleman joki, jonne tippumalla kuolee heti. Monet pelkäävät edes katsoa tätä jokea päin. Sanotaan, että Tuonelan joki on tie itse Tuonelaan, minkä vuoksi hautausmaa onkin heti tämän joen vieressä.

Kinahmi

Valtaisa pyörre Tuonelan joen suulla. Sanotaan, että Kinahmi on nopein reitti suoraan Tuonelaan, eikä sen pyörteistä olekaan vielä yksikään turkikas selvinnyt.

Vuodenajat & sää

Pelin vuodenaikoihin on helppo samaistua, sillä ne noudattavat Suomen vastaavia. Vuodenajat vaihtuvat pelissä samaan tahtiin kuin oikeassa elämässä. Välikausina, jolloin toisella puolella Suomea voi paistaa aurinko ja toisella puolella olla pakkasta ja lunta, pelin aloittaja päättää sään.